Saloniemen tilan eläinten hoitosuunnitelma alkaen 2010

1.   Eläinten alkuperä

Tilallamme kasvatetaan ainoastaan Suomen alkuperäisrotuja, nautoja ja vuohia sekä harrastusomaisesti suomenhevosia .Vuohien alku tilallamme  on ostettu eri karjoista vuosina1995-1997 jonka jälkeen on ostettu ainoastaan siitospukkeja. Käytännössä siis kaikki nyt tilalla olevat vuohet 150 kappaletta ovat omia kasvattejamme.

Suomenlehmiin hurahdin 2000 jolloin ostelin eri linjaisia kyyttöjä eri tiloilta. Viimeisin osto on tapahtunut huhtikuussa 2010 ja lukumäärä jäänee 30:neen.Tarkoituksena keskittyä jatkossa oman karjan jalostamiseen , eikä lisä ostoon ole tarvetta kuin ehkä siitos sonnin kohdalla. Kun on kyse alkuperäiseläimistä, luomuna  lisä aineksen ostaminen voi olla haastavaa.

2.   Eläinten ruokinta

Kasvatamme rehumme eläimillemme omilla pelloillamme. Päärehu on esikuivattu säilöheinä, lypsäville annamme kaura/herne /härkäpapu litistettä ja kivennäistä, myös luomupuristetta annamme suuri tuotoisimmille, sen ostamme Koskimäen tilalta(www.koskimaentila.profiili.fi)

Pellavarouhetta pidämme varastossa  ja annamme sitä tarvittaessa mm ruokinnan muutoksissa.(vasikat)

Pyrimme pitämään ruokinnan mahdollisimman yksinkertaisena. Säilörehu tehdään pyöröpaaliin joka muovitetaan. SÄILÖREHUN TEOSSA KÄYTÄMME Hiven Oy:n biologista säilöntäainetta eli maitohappobakteeria.

Nuorille eläimille annamme maitoa kolmen kuukauden ikään, kuitenkin siten ,että karkeaa rehua , vettä ja väkirehua on jatkuvasti saatavilla myös.

Kesäisin teemme vanhanajan kerppuja talven varalle. Pyrimme kokoamaan luonnon rohtoja, jotta voimme edes yrittää parantaa vastustuskykyä eläimen heikoimpina hetkinä ,kuten poikimisen hetkellä.

Eläimemme laiduntavat pitkän kesän Otajärven rantalaitumella, myös nuoret .Talvella jaloittelutarhat  korvaavat kesän vehreyden.

Kaikki meillä olevat eläimet saavat laiduntaa vihreällä, ainoastaan  vastasyntyneet kilit /vasikat ovat tehoseurannassa sisätiloissa poissa kärpäsien hyökkäyksiltä.

3.   Eläinten terveys
Eläimenne loiskäsitellään tarpeen vaatiessa, yleensä ennen laidunkautta ja sen jälkeen. Eläinlääkäri päättää käytettävän aineen , jotta se tehoaa eikä tule resistenttiä. Lääkekirjanpidon pidämme eläinlääkärin antamista määräyksistä, sekä kirjaamme kaikki tapahtumat navettakalenteriin, myös varoaikojen pituudet .

4.   Käytännöt eläinten hoidossa.
Eläimille suoritettavia toimenpiteitä teemme  lypsyasemalla johon ne ovat tottuneet tulemaan ja jossa kokevat olonsa turvalliseksi. Vuohien sorkat  hoidamme itse mutta naudoille tilaamme sorkkahoitajan vähintään kerran vuodessa. Vasikkamme ovat syntymänupoja , kuten suurin osa kileistäkin, mutta sarvelliset kilit nupoutamme eläinlääkärin neuvojen kanssa. Mahdolliset muut toimenpiteet(kuohimiset) suorittaa aina eläinlääkäri. Kytkettynä eläimet ovat ainoastaan lypsyn ajan sekä mahdollisesti seminologin vieraillessa. Vasikoiden ja kilien alkukasvatus  tehdään ryhmäkarsinoissa siten, että ”lapsen” syntyessä se on sen hetken äitinsä kanssa ,kunnes on saanut ternit juotua. Tämän jälkeen joudumme tekemään raakan tempun ,  eli vieroittamaan äidin lapsestaan. Tämä siksi että nämä alkuperäiseläimet ovat aivan mahdottomia omimaan toistensa lapsia. Vanhat kutut omivat pääsääntöisesti nuorten kuttujen lapset  ja ellemme varmista että syntynyt saa oman emonsa vasta aineet(joka on elin ehto) kuolee kili  vanhan kutun rakkauteen . Myös naudoilla on tätä ylipursuavaa rakkautta, jopa yli rajojen(lehmä imettää kiliä ja kuttu imettää vasikkaa.)Vasikat ja kilit pidämme omissa ryhmäkarsinoissaan vähintään puolen vuoden ikäisiksi, tietenkin sukupuolilajiteltuna koska emme halua teinirakkautta. Nuoria eläimiä pyrimme koskettelemaan ja käsittelemään mahdollisimman paljon, jotta tottuvat ihmiseen ja haluavat palvella ihmistä isona eläimenäkin. On huomattavasti helpompaa toimia eläinten kanssa , kun ne ovat käsikesyjä ja luottavat ihmiseen.

5.   Eläinsuojat
Tilallamme on vanha navetta , johon on tehty lypsyasema sekä nuoreläinkasvattamo, sekä uusi kylmäpihatto jossa eläimet oleilevat vinokuivikepohjalla. Kylmäpihatto on osoittautunut varsin toimivaksi yksinkertaisuudessaan. Siellä eläimille on  lämpökupit, sekä pahnaturve kuivitettu makuualusta ,josta myös käynti ulkotarhaan ,mikäli  siihen tulee tarvetta. Ruokaa jatkuvasti esillä. Talvella putsaamme noin kerran viikossa vesikuppien edustat, muuten lisäämme vaan kuiviketta. Ikkunapinta alaa kylmäpihatossa on etuseinän kokomittainen pleksilasitus , sekä takana olevat  avoikkunat ,jotka saa huonolla säällä suljettua helposti ja nopeasti. Päätyovet ovat aina auki, ainoastaan pahimmilla myrskyillä suljemme ne. Lattiat ovat betonia ,jotta ne on helppo pitää puhtaana. Vanha navetta on ilmastoitu ja lämmin. Pohjapiirroksesta näkee kummankin navetan  karsinaratkaisut

6.   Eläinten ulkoilu
Laidunkauden aloitamme vuodesta riippuen aikaisin jo toukokuulla. Se jatkuu  kunnes säät vaativat eläimet sisään. Ulkotarhat jatkavat mahdollisuutta liikkumiseen. Monesti  aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä annamme eläinten käydä päivisin laitumella ja öisin otamme ne pihaton suojiin.

     7.   Eläinsuojien puhdistus
           Lypsylaitteiden pesussa käytämme elintarvikehyväksyttyjä aineita. Eläinsuojan pesemme tarpeen vaatiessa pelkällä painepesurilla ja harjalla. päättää käytettävän aineen jotta  tehoaa eikä tule resistenttiä.
           Vanhan navetan nuorkasvattamon kalkitsemme kerran vuodessa.