LOMITUKSEN ONNISTUMISEN ONNEA JA AUTUUTTA

Tässäpä taas yksi tarina Suomen maan maatalouden onnistumisista. Sattuipa niin, että maatilalla eläimet hoitanut emäntä sai  sairaslomaa, senkin niin että ihmeteltiin miksi, kun kerran vaan olet emäntä kotona. Kas, kun mies käy ulkopuolella hommissa, että joskuskin laskut saataisiin maksettua, niin sen emännän hommiin kuuluu isohkokin karja lypsyineen, peltohommat, heinähommat ,(isännän ohella, kun hänkin joutuu tekemään kahta vuoroa jatkuvasti) niin ja lapsethan nyt leikkii mukavasti päivä toisensa perään pihalla ilman valvontaa ilman ruokaa ja vaatetta (maalla vielä sikiäväisyyskin on enemmän kuin yhden luokkaa eikä moraalista johtuen aborttejakaan suosita).

Mitäs sitten jos emännällä sattuu myös olemaan oma yritys? Hullu mikä hullu??? Ei siinä vaiheessa kun tyrkytetään rahaa maaseudun lisäelinkeinon perustamiseen, selkään taputtelijoita riittää ja kaupassa kehujia silloin tällöin. Harva vaan kysyy miten jaksat? Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, niin on vaan jaksettava. Sairaus (mikä sitten onkin) jatkuu ja jatkuu, kun resuu pellolla yksin säkkien kanssa ja joku idiootti kehtaa kysyä, että tarvitsetko sinä sairaslomaa, vaikka olet vain kotona. Sattumalta kaikkien omatunto ei anna periksi jättää töitä tekemättä, varsinkaan jos kysymyksessä on eläimet täysine tisseineen. Ihanuus, lomituspalvelu, pelastava tuulahdus, kaikkien otettavissa varsinkin sairastapauksessa, sehän menee vuosilomienkin edelle….  Kiva ottaa naapurin vuosilomaa jota he ovat suunnitelleet lastensa kanssa ja saatukin ehkä kaksi päivää sopimaan samaan aikaan muiden perheenjäsenien kanssa, ehkä onnistuisi, jos ei viimeisen päivän aamuna ennen lomaa saa puhelua ettei lomitus onnistukaan sairastapauksen johdosta, selitäppä se sitten, että ehkä ensi vuonna päästään Puuhamaahan tai jonnekin….

Mikäli käy niin onnellisesti, että satut saamaan lomittajan sairaslomasi ajaksi, niin ainakin se vaihtuu kahden viikon aikana kolme kertaa ja yksi lomittajista ei ole lypsykonetta ikinä nähnytkään, ei huolta, kyllä edellinen lomittaja antaa perusopetuksen päivässä tai parissa  niin, että olet sitten täysammattilainen lypsämään monella koneella samanaikaisesti ilman tyhjälypsyä, huomaat kiimat ja tulehduksen alut. Onko oikein, että yrittäjä maksaa opetuksesta sairasloman aikana? Jos vakinainen lomittaja tekisi hommat kolmessa tunnissa per lypsy, niin opettaessa menee neljä viisikin tuntia kun hän joutuu katsomaan tuleeko hommasta yleensä mitään ja muistaako sanoa kaikki tankin pakkosyötöt. Tämä ei tosiaankaan ole niiden lomittajien vika jotka tätä hommaa vielä jaksavat tehdä. Palkka juoksee, paitsi yrittäjällä joka ei tosiaankaan makaa sängyn pohjalla rentoutuneena, ellei satu olemaan koomassa, vaan hermostuneena tekee ylijääviä hommia, silläkin uhalla ettei oikein kunnolla ole koskaan kunnossa.

Tulee sellainen olo, että vähemmällä stressillä voisi saada nopeammin itsensä kondikseen. Tähän on tultu, lisää eläimiä, peltoa, mutta kun paikallinen varaosaliike vielä myisi uusia tai vähän käytettyjä varaosia ihmiselle, senkun pistäis ehtooyöllä paikalle autotallin nurkassa, niin aamulla jaksaisi taas… Kyllä on edullista suomessa tuotettu ruoka, lähiruokaa parhaimmillaan tuotetaan siis ihmisten jaksamisen rajoilla. Alkaa tapauksia kuulua korviin  un kerran ei asiat toimi niin kuin pitäisi, laitetaan hanskat naulaan, pillit pussiin tai haulikko ohimolle. Miten helppoa, vai onko. Haluaisin viritellä keskustelua nyt tällä palstalla niin että joku järki-ihminenkin huomaisi todellisuuden ja alkaisi toimia.

Yksiköiden suuruus maatiloilla on jo niin pelättävää että sijaiskärsijöitä tulee aina, mikäli ei niinkään perusasiaa kuin lomituspalvelua saada toimivaksi, eikö niistä työttömistä jotka tosiaan haluavat töihin voisi kouluttaa edes perustaidot omaavia lomittajia, ettei sitten hätätilanteessa lähetetä vain siksi jotain  ihmistä että mukamas ehkä se voisi oppia. Vaikka minulla henkilökohtaisesti olisi halu auttaa kaikkia, niin se vaan ei näissä hommissa onnistu.  Miten sitten sulattaa nuo MELA maksut? Mikäli maksut ovat työtulon kanssa ajan tasalla, niin ei pysty sairaslomaa pitämään ollenkaan maksujen suuruuden tähden, mikäli taas työtulot ei ole ajan tasalla, saat mahdollisuuden lomituksiin niin, että pystyt maksamaankin sen, niin etpä kerrytä omaa eläkettäsi ollenkaan ja jäät tyhjän päälle… kumpi on parempi? Mikäli tämä on järki-ihmisten hieno konsti saada maatiloja vähemmäksi, niin olen aika varma onnistumisesta.

Kuinkakohan monen nuoren velkaantuneen perheen pitää lopettaa, kuinka monen ihmisen maaseudulla pitää tappaa itsensä tai kuolla puolivahingossa liiallisen työnteon vuoksi esimerkiksi silpoutuneena jonnekin koneen uumeniin? Näistä vaan ei tule ikinä Ilta-sanomien lööppejä, ennemmin kirjoitetaan miten Matti taas kopsasi Merviä leukaan ja kansa ostaa lehteä, kyllä on tragediaa taas... Voi voi. Toivottavasti tämä kirjoitus ei ole  pelkkä ruikutus omasta tyhmyydestä ja halusta kuitenkin tehdä vielä tätäkin työtä, herätkää kirjoittamaan kokemuksianne, lomittajat voisivat myös kertoa mitä näkevät työssään sen väsymisen ihmisissä ja miten se vaikuttaa heidän työoloihinsa. Ihmetyttää kun pieniä muksuja käsketään hammashuoltoon jo ennen kuin yhtään hammastakaan on puhjennut, mutta iso ihminen ei saa apua vaikka sydän mätänisi rintaan… Työniloa kanssasisaret, niin yrittäjät kun apulaisetkin….

yrittäjä , jatkossakin toivottavasti…..