Vuonna 2019 lasketaan Sirppujokea jo 20. kerran.
Kaikki mukaan ja kaverit myös!
Lähtö tutusta paikasta 27.4. klo 12.00

Kevät tulee ja varmin merkki siitä on
perinteikäs Sirppujokilasku

Sirppujokilaskua voi hyvällä syyllä kutsua perinteiseksi kevätkauden avajaistapahtumaksi Laitilassa, onhan Sirppujoella laskettu nykymuodossaan jo monta monta vuotta. Lasku järjestetään huhti- toukokuun vaihteen tienoilla ja tarkka ajankohta kerrotaan tällä sivulla, joskus sitten kevväämmällä.

Kyseessä on vapaamuotoinen tapahtuma, ilman mitään järjestävää tahoa. Jokainen siis osallistuu laskuun omalla vastuullaan ja on itse vastuussa myös tarvittavan kaluston siirtämisestä lähtöpaikalta laskun päätepisteeseen, eväistään ja muusta sellaisesta. Mutta toisaalta, eipä ole osallistumismaksuakaan. HUOM! Kelluntaliivi on pakollinen varuste,
ja kypärä suotava koskia laskettaessa.

Sirppujokilasku alkaa Laitilasta Nansion sillan luota ja päättyy Kalannin Ruukille. Hätäisimmät selvittävät reitin parissa tunnissa, mutta jos ottaa matkan oikein rauhallisesti, saa joella helposti kulumaan neljäkin tuntia.

Lisätietoja:
Jari Kiveinen jari.kiveinen@lailanet.fi 050 521 3529
Mika Kiveinen mika.kiveinen@lailanet.fi 0400 558 023

Sirppujokilaskun lähtöpaikalle on helppo löytää. Valtatie 8:lta Laitilan liikennevaloista nokka kohti Uuttakaupunkia. Reilun parin kilometrin päässä tulee tienhaara oikealle, jossa viitta "Sorola". Siitä kun käännyt, niin olet hetkessä perillä, et voi olla Sirppujokea huomaamatta.

 
Yhtä helposti löydät Sirppujokilaskun päätepisteeseen. Palaat vain lähtöpaikalta takaisin Uudenkaupungintielle ja käännyt kohti Uuttakaupunkia. Aikasi ajeltuasi tulet Kalantiin, jossa käännyt oikealle. Samassa risteyksessä on vasemmalla puolella Neste-huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

 

(Kuvat: Mika ja Jere Kiveinen)

 

__________________________________________________________________________

  Sattuipa joskus Sirppujoella

 
Ensimmäisiä laskuja tehdessä olimme veljen kanssa lainanneet kajakkikaksikon. Oli aikainen kevät ja päivä oli päätetty, oli keli mikä tahansa. Oli kylmä. Pitkä kaksikko ja peräsimen käyttö aiheuttivat tottumattomille useita tahattomia rantautumisia.
Pyhäkoski päätettiin laskea enempiä katsomatta. Ajauduimme oikealla olevaan kiveen ja kanootti jäi kiinni keskelle koskea.
Veden virta painoi aukkopeitettä ja tiesimme että kohta kastutaan. Velimies luovutti ensin ja hyppäsi takaa kosken kiville.
Aukkopeitteen irrottua oli minunkin poistuttava kanootista. Veden virta iski aukosta sisään ja painoi kanootin tiukasti kiviä vasten.
Kuin tilauksesta alkoi voimakas räntäsade, ja koskessa, kivien päällä, vyötäisiin asti vedessä yritimme saada kanoottia irti. Veden voima oli valtava ja katselin aukosta jalkatilassa olevaa varavaatepussiani joka pyöri virtauksessa kuin pesukoneessa.
Kylmän ja raskaan työn jälkeen saimme kanootin rantaan. Räntäsateessa kun vaihdoimme lähes yhtä kastuneet varavaatteet päälle, tuli mieleen melonnan ihanuus. Jatkoimme kuitenkin matkaa ja rajusta liikkeestä saimme lämpöä.
Ja seuraava viikko sitten paikkailtiin kanoottia.
  
Eräänä vuonna mukana oli vanha merimies Uudestakaupungista. Vene oli pieni soutuvene joka oli lähes yhtä leveä kuin pitkäkin; "jolla".
Pyhäkoskessa hän katseli parin kanootin menon, ja sitten menoksi; pyöri ja kolisteli pitkin koskea ja jatkoi matkaa.
Kajakitkaan eivät pysyneet miehen vauhdissa. Hallunkoskessa hän meitä odotteli, ja kun saavuimme hän kolisteli senkin jollallaan alas.  Edes Kalannin pitkillä suorilla emme saaneet näköhavaintoa miehestä. Ei liene kuitenkaan Sirppujokeen jäänyt?
 
Muutama vuosi sitten oli mukana kaksi nuortamiestä (n.13 v.) kajakkikaksikolla. Intoa täynnä ja nopea kajakki veivät pojat aina edelle muista. Lähestyttäessä Kalannin keskustaa; on pitkä mutta loiva pohjapatokoski. Pojat keksivät lähteä nousemaan koskea ylös muita vastaan. Ensimmäisenä tullut soutuvene näki kanootin kaatuvan, ja kiirehtivät paikalle. Toinen kavereista oli luiskahtanut heti ulos, mutta toinen oli hukassa. Soutumiehet arvioivat että kului 2-3 min. kun he saivat kanootin käännettyä, ja toinenkin kaveri saatiin pinnalle. Saattoi tulla omin voimin, kuka tietää? olihan se paniikkitilanne!
Eivät pelleilleet pojat enää vaan meloivat ripeästi kohti äidin autoa.

Jokin aika sitten, eräs meloja jonka tapana oli pukeutua tummaan pukuun, joutui Sirppujoen kastamaksi. Syy lienee intiaanikanootin toisessa kuskissa, mutta tarjotut varavaatteet eivät kelvanneet; lasku suoritetaan loppuun asti musta puku päällä. Vaikka sitten märkänä.
 
 Eräänä vuonna laskiessani Hallunkosken näytöstyyliin, lopetin melomisen ja annoin ajautua rantaan; siinä pohjavirtaus oli kuitenkin voimakas ja se heitti salamannopeasti kanootin nurin. Vasta vedessä ollessani ymmärsin kuinka voimakas virtaus oli vielä kosken jälkeenkin. Kanootti toisessa kädessä ja mela toisessa vasten virtaa, johan se teki rantautumisen tosi vaikeaksi. Rannalla tietenkin nolotti eniten kastumiseni, koska se tapahtui ns. helposti Onneksi kukaan ei nähnyt koska katselivat jo seuraavia. 

(muistelijana Jari Kiveinen)

___________________________________________________________________________________

Yleinen kansantalouden tila heijastuu myöskin Sirppujokilaskuun. Meillä oli muutama vuosi sitten ulkomaalaisia Nokian extreme -insinöörejä mukana laskussa. Nauttivat kuulemma laskusta. Pari kaveria kastuikin mutta varavaatteita ei kuulemma tarvita koska kyseessä on tekninen asu. Kuivuu kuulemma päällä pitäessä.

Viimeisellä tauolla jäivät kuivattelemaan, ja trangialla keittelemään voimasoppaa kun lähdimme. Tämän porukan voimme jättää ilman valvontaa! Saimme kansainvälistä väriä ja kokemusta. Sekä kielikylpyä. Taisi olla vain yksi Suomalainen mukana. Hieno kokemus.

Lupasivat tulla seuraavana vuonna uudelleen. Nokian toimet kuitenkin vaikuttivat Sirppujokilaskuun ainakin välillisesti. Järjestelyt Nokialla aiheuttivat väliaikaisen tilastopiikin Sirppujokilaskuun. Vakuutamme että Nokian tapaus on vain väliaikainen. Tämä tilanne on toivottavasti kuitenkin korjattavissa paikallisin voimin.

__________________________________________________________________________

Olimme tauolla kun havaitsimme jälkijunassa tulleen kanootin kolmella kuljettajalla. Kanootti tuli näyttävästi ja kovaa vauhtia ohittaen pienen kosken. Vauhtia koski antoi kuitenkin liian paljon, kanootti ajautui rantakallioon keula edellä, törmäsi kallioon ja kääntyi poikittain, seurauksena saimme nähdä miten kolme kovaa miestä räpiköivät Sirppujoessa. Kanootti lähti alta, miehistö vedessä, eväät joessa, mutta kaikilla pelastusliivit, kuten pitääkin.

Kanootti ehti mennä lähes sata metriä kunnes se saatiin muiden osallistujien avulla kiinni. Tilanteen selvittyä oli kiva keskustella rannalla ja jopa naureskella tapahtuneelle. Mutta tämäkin opetti että on kiva mennä porukalla, autamme toisiamme ja nautimme yhdessäolosta.