YHTEISTYÖSSÄ:

Laitilan Sanomat

Alue-Sanomat

Laitilan kaupunki

Lelu-Aleksi

Lehtilän Kauppapuutarha

UPM-Kymmene

Naval

Vakka-Suomen Osuuspankki

Laitilan Rautakauppa

Laitilan Käsityökeskus

Atria

Uudenkaupungin kaupunki

JohnsonDiversey

Laitilan Rautarakenne

Maija

Jäspin Pyörä- ja Urheiluliike

Tapiola

Mua-Tuote

Fagerdala

Lähivakuutus

Vihannes Laitila

Vakka-Suomen Voima

Kalannin Säästöpankki

Matka-Vekka

Rautia

Laitilan Eräsissit

Kodjalan koulu

 

 

KEVÄTPILKKI & ULKOILUTAPAHTUMA
Laitilan Särkijärvellä 22.3.2003


KEVÄTPILKIN TULOKSET

Yleinen Sarja:
I   Lasse Karlund   500g
II  Hemmo Rinne    270g
III Jan Sillvan         200g

Nuorten alle15v. Sarja:
I   Tomi Kylä-Kaila    100g
II  Lauri Nummela     (arvottu)
III Sami Vartio         (arvottu)

Suurin kala:
Lasse Karlund          100g

Yleisessä sarjassa oli 11 pilkkijää ja nuorten sarjassa 5. Kalasaaliit jäivät ehkä pieniksi, sillä Särkijärvestä on vaikea saada kalaa talvella. Se nostaa kalojen painoarvoa ja lisää kisan haasteellisuutta. Osallistujia olisi jäälle sopinut enemmän. Pilkkijöitä ei varmastikaan pilvinen pakkaspäivä ja järven selällä puhaltanut tuuli pelästyttänyt. Pilkkikisoja vain sattui samalle viikonlopulle useampi.


Pilkkijöiden narratessa kaloja, järven jäällä ja rannalla olleisiin kisailuihin ja visailuihin osallistuttiin riemulla:

Napakelkka tarjosi huimat vauhdit. Se olikin liikkeessä miltei taukoamatta. Kaikkiin Laitilan ala-asteen kouluihin oli lähetetty haaste osallistua kolmen hengen joukkueella napakelkkakisaan. Päivän aikana paikalle uskaltautui ainoastaan Kodjalan koulusta perhejoukkue. He ansaitsivat osallistumisellaan saunomisen, uimisen ja jäätelön kolmelle Kodjalan koulun luokalle. Onnea!

Eukon potkuun osallistui muutama rohkea pariskunta. Rajusta nimestä nimestä huolimatta kyseessä oli sopuisaa parisuhdepotkukelkkailua - vaimo kyytiin ja mies vauhtia potkimaan.

Pallon- ja tikanheitto keräsi pienempiä ja vähän isompiakin osallistujia. Vaativa laji - kintaat kädessä.

Pieni pingviini seisoi merkkinä järven jäällä, kohdassa josta piti veikata jäiden lähtöpäivää. Oikea päivä ja voittajat julkaistaan Laitilan Sanomissa ja näillä nettisivuilla sekä kevätmyyjäisissä Salon koululla toukokuussa. Tapahtumapäivänä jään paksuus oli n.52cm, joten muutama viikko kuluu ennen kuin pulu ui.

Pilkkiavannon salaisuus säilyi loppuun asti ja jäi vieläkin pieneksi arvoitukseksi. Pilkin päässä oli pieni Mercedes-Benz leluauto, joka putosi pohjaan sitä nostettaessa. Jos joku olisi arvannut salaisuuden oikein olisi saanut sen omakseen. Pitäähän pilkkikisoissa Mersu palkintona olla !
Hyviä arvauksia päivän aikana jätettiin: mutteri, kynä, tennispallo, kynttilä, vanha kännykkä, muki, kenkä, karkkipussi, jäänpala, pilkkikela, pultti, sateenvarjo, kaljapullo, koukku, uistin, kala, tinahevosenkenkä, puupölkky, kahvipaketti...

Kirsi Salon tietovisa oli tehty luontopolkuna kiertämään saunan viereiseen metsään. Monipuolisia kysymyksiä oli laidasta laitaan ja vastaajat vastauksista päätellen vahvoja lenkkejä. Ei löytynyt yhtään heikointa lenkkiä. No pitänee tunnustaa, ettei kysymysten laatija ollut se tv:stä tuttu ilkeä Kirsi Salo.

Rc-autoilla suoritettiin näyttävää ajoa rantahiekalla. Alunperin oli tarkoitus tehdä jäälle kilparata. Jää oli todella jäinen ja liian liukas nopeille rc-autoille. Ehkäpä kevätmyyjäisissä nähdään kisa?

Laustin ratsastustallilta oli tullut kolme suloista pitkäkarvaista Islannin hevosta kyytiä antamaan. Ahkerasti hevoset reittiä kiersivätkin. Eräs tyttö kertoi ratsastaneensa kymmenen kertaa. Hevosten omistaja oli avustajineen suunnitellut vaihtelevan reitin, joka selvästi oli ratsastajien mieleen.

Buffetti tarjosi päivän mittaan antimiaan, hernekeittolounaan jälkeen sai kaffehampaan kolotuksen paikattua. Muutamia saunojia uskaltautui avantoon asti. Eikä ollut kuulemma kylmää!

Päivän päätteeksi palkittiin pilkkisarjojen kolme parasta ja suurimman kalan saaja. Myös muiden kisojen parhaita palkittiin.
Kakkuarpajaisissa oli pääpalkintona herkullinen mokkakakku. Moni lähti järveltään herkullinen kahvikakku mukanaan. Lähtipä kaksi kakkua Amerikkaan asti.

Toiveena oli, että olisimme saaneet viettää päivän keväisen auringonpaisteen lämmössä. Koleasta säästä huolimatta kävijöitä riitti, joten:

 

JÄÄNLÄHTÖARVAUS:
Jäät sulivat merkitystä kohdasta 23.4.

Oikean päivän arvasi:
Sari Pilpola-Juntti (23.4)

Lähelle arvanneet:
Pirjo Vainio (21.4)
Paula Tulinen (21.4)
Tapani Kaila (25.4)

Heidät kaikki palkitaan Kevätmyyjäisissä Salon koululla 10.5. Onnea !
Kiitos kaikille arvanneille !

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

L Ä M M I N   K I I T O S   T E I L L E   K A I K I L L E

&

K A I K I L L E   T U K I J O I L L E M M E !

N Ä H D Ä Ä N   T O U K O K U U S S A   S A L O N   K O U L U L L A   K E V Ä T M Y Y J Ä I S I S S Ä !


 

 

KALAVALE ?

Muutamia kymmeniä vuosia sitten Särkijärven rannalla asuivat naapurukset Antti ja Kalle. Antti oli kylän paras kalamies - omasta mielestään. Kylän miehillä oli tapana kokoontua lauantaisin saunanlämmitysmatkalla järventielle juttelemaan kylän kuulumisia ja pitäjän tapahtumia. Ja kalamiehiä, kun oltiin kehuttiin myös viikon kalansaaliita. Jos joku oli sattunut saamaan 15 kiloisen hauen tai verkon pullolleen lihavia lahnoja tai katiskan täyteen soppa-ahvenia, oli Antti aina saanut enemmän ja suurempia kaloja.
Vuosikaudet jatkui sama meno. Kunnes eräänä lauantai-iltana Kalle kyllästyi Antin juttuihin. Hän kertoi lainanneensa luvatta Antin soutuvenettä ja lähteneensä sillä kalaan. Kun Kalle oli keskellä järvenselkää oli suuria kaloja alkanut hyppiä järvestä veneeseen. Kalle oli aivan hämillään ja alkoi ääneen päivittelemään. Samalla yksi kaloista kääntyi katsomaan Kalleen ja sanoi: "Jaa, ei tämä olekaan Antin vene." Sen kuultuaan kalat hyppäsivät vuorotellen takaisin järveen.
Sen koommin Antti ei enää kehunut kaloillaan.