Muistot osa historiaa

- Oletko se todella sinä, missä olet kaikki nämä vuodet ollut.
Iloiset tervehdykset kaikuivat koulun luokissa ja käytävillä, kun entiset oppilaat vuosikymmentenkin takaa tapasivat toisiaan.

Salon koulun juhlapäivä alkoi näyttelyllä koulun tiloissa. Yleisöä riitti tilaisuuteen tungokseen asti. Kaikki halusivat katsella koulun tiloja, muistella menneitä vuosia, ja tutustua nykyajan vaatimusten mukaisesti toimivaan 80-vuotiaaseen oppilaitokseen.

Riitta Nieminen kiteytti yhteen monien tunnot. Lapsuuden koti on aivan koulun lähituntumassa, mutta kouluun ei voi noin vain mennä muistelemaan.
- On todella hienoa havaita, että tuttujen tilojen lisäksi täällä tuntuu yhä se sama entinen oman koulun henki, hän iloitsi.

Näyttelyssä oli esillä koulun vanhaa opetusvälineistöä, kirjallisia dokumentteja ja vanhoja käsitöitä.
Nykyiset oppilaat esittäytyivät hienojen piirustusten ja askartelutöiden avulla. Kouluvanhuksen harteilla lepää vankka ja nuorekas elämisen tuntu.

Salon koulu 80v.
Kyläkoulu on olemassaolon vahvuus

- Uskon, että kyläkoulumme antaa hyvän alun ja pohjan tulevalle koulutielle ja jatkuvalle oppimiselle. Pieni turvallinen kouluyhteisö antaa hyvät edellytykset sekä kasvatukselliseen, että yksilölliseen opettamiseen, totesi Salon koulun 80- vuotisjuhlassa puhunut maa- ja metsätaloustieteen tohtori Sauli Sonkkila, joka itsekin on koulun kasvatti.

Koulu on joutunut viime vuosina jatkuvasti taistelemaan olemassaolostaan. Keskittäminen, suuri on kaunista- ajattelu ja tehokkuuden ylikorostaminen oli tunnusomaista 1990- luvun Suomessa. Tämä ajattelu näkyy kaikkialla, eri tasoilla. Työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, maaseutu ja myös maaseutukaupungit menettävät asukkaitaan ja joutuvat verotulojen laskiessa karsimaan palvelujaan. trendi on uhannut myös kyläkouluja.
- Näyttää siltä, että keskittämissuuntaus on kääntymässä päinvastaiseen suuntaan, vaikka selvästikään sitä kaikki eivät ole huomanneet tai huomioineet. Oman koulumme asemaa Laitilan kouluverkossa on arvioitu lähes yksinomaan yksipuolisilla, lyhytnäköisillä, taloudellisilla mittareilla ja niidenkin osalta kyseenalaisilla, jopa tarkoitushakuisilla oletuksilla.

Sonkkila kertoo tuttavistaan, jotka pääkaupunkiseudulla joutuvat kuumeisesti miettimään minkä kieliseen ja mihin kouluun lapsensa laittaisivat.
- Olen kertonut heille, että minun ei ole tarvinnut miettiä näitä asioita.

Sauli Sonkkilan mukaan lapsiperheet ovat hakeutumassa maaseudulle, todennäköisesti silloin perhe haluaa asua todellisella maaseudulla eli kylissä.
- Laitilan suhteellisen kattava ja toimiva kyläkouluverkosto on voimavara, jota kautta Laitilan elinvoimaisuutta voidaan parantaa koko kaupungin hyväksi.
Tätä seikkaa ei Laitilassa ole osattu Sonkkilan mukaan hyödyntää. Nyt näyttäisi olevan viriämässä uusi ajattelumalli. Kylien ja kyläyhdistysten luotsaama asukashankintaprojekti on käynnistynyt ja samaan aikaan päättäjät ja viranhaltijat ovat aloittaneet pitkän tauon jälkeen kyläkierroksen.
- Olisiko tässä orastava merkki siitä, että päättäjät ovat havahtuneet käyttämään kyliä apuna kaupunkimme markkinoinnissa. Kaupungilta vaaditaan pitkäjänteistä työtä kylien hyväksi. Millään yksittäisillä tempuilla ei nykyiseen muuttovirtaan pystytä vaikuttamaan, sanoo Sonkkila.

Kyläkoulujen yhteistyöstä voimaa

Juhlahetkenä on hyvä suunnata katse myös tulevaisuuteen. Sonkkilan mukaan suomalaisen yhteiskunnan yhtenä menestystekijänä on tasokas ja laajapohjainen koulutus. Peruskouluun perustuva koulujärjestelmämme luo sille hyvän pohjan. Se ei kuitenkaan riitä, vaan kyse on jatkuvasta oppimisesta ja kouluttautumisesta. Turvallinen koulu ja lämminhenkinen yhteisö on oikea paikka koulutien aloittamiselle.
- Koulunkäyntiä voi verrata ennemminkin maratonin juoksemiseen, kuin sadan metrin pikapyrähdykseen.

Kansainvälistymisen ja ylemmillä luokilla korostuvan tiedollisen opettamisen haasteeseen kyläkouluilla on keinonsa vastata.
- Pienen kyläkoulun menestyskeino saattaisi olla verkostoituminen toisten kyläkoulujen kanssa.
Sonkkila näkee mahdollisuuksia liikunta- ja muiden tilojen yhteiskäytössä ja opettajien erikoistumisessa. Opettajat voisivat opettaa useamman kyläkoulun oppilaita.
- Näin yhteistyöllä saavutettaisiin ison koulun edut menettämättä pienen koulun hyviä puolia.

Sonkkila kiitti kyläyhdistystä, joka on voimakkaasti ja monin tavoin tukenut koulua. Nimikin jo kuvaa koulun asemaa.
- Kyläyhdistyksemme nimikin, Viiden kylän sydän, kuvaa koulumme asemaa kylien keskuspaikkana ja yhteistoiminnan pääasiallisena kohteena.

Sauli Sonkkilaa avusti juhlapuheessa hänen poikansa Sampsa, joka aloitti tänä vuonna koulutiensä Salon koulussa. Sampsa kertoi koulustaan ja koulutovereistaan. Sauli Sonkkila aloitti Salon koulussa 30 vuotta sitten, ja hänen isänsä Matti 60 vuotta sitten.

Koulun tulevaisuus näyttää valoisalta

Melkein tasan vuosi sitten koululla elettiin ahdistuneissa tunnelmissa. Lakkautusuhka oli todellisuutta. Kaupunginvaltuuston tiukaksi menneen äänestystuloksen jälkeen koulu sai jatkaa toimintaansa. Koulun rehtori Erja Laakso valotti koulun historiaa ja nykypäivää. Kohta neljännesvuosisadan Salon koulussa työskennellyt opettaja on elänyt koulunsa kanssa sekä tyynessä, että myrskyssä.
Kaksiopettajaiseksi jo vuonna 1957 muuttunut koulu astuu uusille vuosikymmenille valoisissa merkeissä. Oppilasennuste liikkuu kolmenkymmenen oppilaan tietämissä, ja se on juuri sopiva kaksiopettajaiselle koululle.

Sivistystoimenjohtaja Matti Nurminen toi koululle kaupungin tervehdyksen. Hänen mukaansa Salon koulu antaa itsestään kuvan tutun turvallisena, kodinomaisena ja rauhallisena lähikouluna, jossa oppilaiden tarpeet pystytään ottamaan huomioon tehokkaasti ja sitä kautta päästään oppilaslähtöisesti hyviin tuloksiin.
- Samalla luodaan vankka perusta jatko-opintoihin perusasteella. Tähän kuvaan on helppo yhtyä myös koulutoimen hallinnossa.
Nurminen kiitteli epävarmuuden aikaista asiallisesta suhtautumisesta ja myös siitä, että koulu on ottanut esimerkillisesti vastaan oppilaita, joiden sijoittaminen pienempään kouluyksikköön on ollut perusteltua.
- Epävarmuustekijöistä huolimatta työmotivaatio on säilynyt hyvänä ja sitä kautta koulu on pystynyt hyvin täyttämään sille annetun opetus- ja kasvatustehtävänsä, summaa Nurminen.

Kunnon koulu, kunnon juhlat

Salon koulun merkkipäivää vietettiin melkeinpä aamusta iltaan. Näyttely koululla avasi päivän, ja juhla jatkui Viiden Kylän Sydän ry:n organisoimilla juhlapäivällisillä Varppeen koululla. Koulun oppilaat esittivät monipuolista ohjelmaa ja kyläyhdistys kantoi kortensa kekoon ohjelmaosuudessakin. Pentti Kailan ohjaama kohtaus Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä toteutettiin jälleen kyläyhdistyksen voimilla. Juhlan lopuksi nähtiin valokuvia vuosikymmenten varrelta.
Juhlan nitoi juonnoillaan kokonaisuudeksi Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, jonka suku on ollut vahvasti mukana koulun vaiheissa.
- On tärkeää, että kertaamme historiaa, jotta tiedämme ketä olemme, totesi juontaja.

- Arja-Liisa Heilä -

Salon koulun 80-vuotisjuhlan juhlapuhujat.

Entinen koulun keittola on nykyisin opetustilana. Huone oli saanut juhlan kunniaksi somistuksekseen kokonaisen nalle komppanian. Koulun nykyisiä oppilaita suloisia leluja ihailemassa.

Juhlivan koulun oppilaat esittivät pienoisnäytelmän. Yllättäen kaikki tapahtui englannin kielellä.

KIITOS, kun juhlaamme tulitte
ja meitä monin tavoin muistitte.
Jatkamme iloisin mielin työtä.
Onni olkoon meidän kaikkien myötä !

Salon koulun ja Viiden Kylän Sydän ry:n johtokunnat

<< takaisin