historia

Salon koulun historiaa

Koulurakennuksen paikasta oli vuosisadan alussa välillä myrskyisätkin keskustelut salonkyläläisten ja laustinkyläläisten välillä. Kouluhanke hautautui kuitenkin parinkymmenen vuoden ajaksi, kunnes vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki nosti asian uudestaan esille. Oppivelvollisuuskoulu toimi kuitenkin aluksi kiertävänä vuokratiloissa. Ensimmäinen virallinen pöytäkirjamerkintä on koulun johtokunnan pöytäkirja Salon Mäellä 8.4. 1923.

Salon koulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa on seuraavat aineet: Raamatunhistoria (2 t), ympäristö- ja kotiseutuoppi (5 t), lukeminen (3,5 t), kirjoitus (2,5 t), laskento (2 t), laulu (1 t) ja voimistelu (2 t). Opetusvälineistö oli aluksi varsin puutteellista, eikä oppikirjojakaan ollut kuin yksi. I-osastolla oppikirjana oli Aukusti Salon Uusi aapinen ja II-osastolla saman tekijän Lapsuuden kultamailla.

Monien komiteamietintöjen ja kokousten jälkeen koulun paikka saatiin vihdoin päätettyä ja se rakennettiin Salonkylään Laustin puoleiselle laidalle. Uuden koulutalon vihkijäiset pidettiin 5.9.1926. Aluksi yläkoulu oli neljä- ja alakoulu kaksiluokkainen. Keväällä 1938 koulurakennus kuitenkin paloi kokonaan. Aktiivisen johtokunnan ansiosta kyläläiset olivat ilman omaa koulurakennusta ainoastaan seuraavan syksyn ajan, sillä vain hieman reilun puolen vuoden aikana uusi koulurakennus oli jo valmis ja se vihittiin käyttöön 8.1.1939. Tämän mahdollisti osaltaan se, että rakennettaessa käytettiin Seppälän koulun piirustuksia ja määrärahoja, jotka koulun johtokunta oli saanut anottua käyttöönsä.

Vuonna 1945 oppilasmäärä lähenteli jo sataa ja koulun tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Kunta ostikin koulun naapuritontilta Heilän omistaman talon, johon alakoulu muutti. Talo toimi samalla myös opettajan ja myöhemmin keittäjän asuntona.

Opettajien määrä on vaihdellut eri vuosina kahden ja kolmen opettajan välillä. Vuodesta 1957 määrä on kuitenkin ollut kaksi opettajaa. Oppilasmäärät ovat olleet korkeimmillaan vuosien 1935 ja 1951 välillä, jolloin se on vaihdellut 70 ja 98 oppilaan välillä. Nykyisellään oppilasmäärä on vakiintunut 25-30 oppilaan tuntumaan.

Koulun ensimmäinen opettaja Sanni Maria Rautiainen toimi virassaan vain kaksi vuotta. Sen sijaan hänen seuraajastaan Rauha Emilia Sjölundista (myöh. Sorvakko) tuli koulun historian pitkäaikaisin opettaja. Hän toimi Salossa opettajana kaikkiaan 32 vuotta. Yleensäkin koulussa toimineet opettajat ovat pääsääntöisesti toimineet viroissaan varsin pitkään, vaikkakin esim. Laitilan keskustan kouluun on aikojen saatossa siirtynyt joitakin opettajia. Esimerkiksi koulun nykyinen rehtori Erja Laakso on ollut koulun opettajana yli 25 vuotta.

Vaikka koulu on muuttunut niin fyysisesti kuin oppisisällöllisestikin vuosien varrella ja vaikka oppilasmäärät ovat vaihdelleet suurestikin eri vuosina, on koulu silti säilyttänyt asemansa Salon kylän keskuksena. Iltakäyttöä on koululla ollut koko sen historian ajan kerhotoiminnan yms. puitteissa ja esimerkiksi koulun urheilukenttä on ollut kylän nuorison harrastuspaikkana jo monet vuodet.

Salon koulun toiminnan jatkumisen tukemiseksi kyläläiset ovat perustaneet Viiden Kylän Sydän ry- nimisen yhdistyksen. Yhdistyksen toiminnan ansiosta koulullemme on saatu mm. trampoliini, pyöräilykypärät kaikille oppilaille, pituushyppypaikka, huvimaja ym. ym. Lisäksi yhdistys on järjestänyt tai ollut tukemassa koulumme retkiä. Ja ennen kaikkea yhdistyksen toiminnan myötä yhteistyö kotien ja koulun välillä on ennestäänkin tiivistynyt. Kaiken kaikkiaan Viiden Kylän Sydän ry:n jäsenet ovat tehneet ja tekevät todella arvokasta työtä koulumme hyväksi. Siitä iso kiitos kaikille toiminnassa mukana oleville!

Koulu kylän keskuspaikkana- ajatus on siis toteutunut Salon kylässä. Toivoa vain sopii, että kyläläiset saisivat pitää koulunsa vielä pitkälle tulevaisuuteen.